Historian siipien havinaa jo vuodesta 1650 (oikeastaan jo 4200 ekr.)!
Koiskalan historian voidaan sanoa alkaneen todennäköisesti kampakeraamisen kulttuurin aikana eli n. 4200-2000 ekr. Tähän viittaavat Koiskalasta löydetyt taltta (Kansallismuseo 338:1) ja piinuolenkärki (Kansallismuseo 19164). Rautakaudelta on jo sitten paljonkin löytöjä, mm. rautakirves (Kansallismuseo 16245) sekä mm. hela, punnus ja solki.
Koiskalan Kartanon historian katsotaan alkaneen vuonna 1650, jolloin Didrik von Essenille lahjoitetuista tiloista muodostettiin Koiskalan Kartano. Von Essenit ja heihin sukulaissuhteessa oleva Heintzius-Heintzie-suku omistivat Koiskalan Kartanon vuoteen 1811. Vuonna 1811 kartanon osti kapteeni Karl Gustav Ullner, joka rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1840. 1880-luvulla kartano siirtyi 12 vuodeksi Ullnerien suvulta vapaaherra Karl August Standerskiöldille. Insinööri Frans Edvard Edelheim osti kartanon 1893 ja vuonna 1910 kartano siirtyi Konstantin Linderille ja 1916 kartanon osti patruuna Ferdinand Frigren, joka myös perusti Lahteen Lahden Polttimon. Tila on edelleen samalla suvulla.
Koiskalan Kartanossa on vuosien saatossa viljelty monia eri kasveja, joista mallasohra oli pitkään päätuotantosuuntana. Lypsykarja lähti pois 1950-luvulla ja silloin tilalle tuli sikala, joka lopetettiin 1970-luvulla. Vuodesta 2000 on tilalla ollut suomenlampaiden kasvatusta.